Aluksi suuri kiitos kaikille, jotka ovat esittäneet postaustoiveita Instagramissa! Erityisesti luonnonkosmetiikkaa ja DIY-henkisiä juttuja toivottiin paljon, joten niitä on varmasti luvassa. Myös opiskeluistani kyseltiin ja niistähän mulla riittääkin kerrottavaa vaikka kuinka monen postauksen verran. Tänään siis luvassa selvitystä tämän hetken opinnoista sekä niihin päätymisestä.

Aloitin luontaishoitajaopinnot Frantsilassa toukokuussa 2017. En ollut aktiivisesti etsinyt mitään opiskelumahdollisuuksia tai edes tiennyt Frantsilan koulutuksista ennen kuin silmäni osuivat heidän Facebook-mainokseensa, mutta oikeastaan heti opintojen kuvauksen luettuani tiesin, että tää on mua varten juuri tässä ja nyt.

Koulutus kestää reilut kaksi vuotta joten minun olisi tarkoitus valmistua ensi vuoden syksyllä. Lähiopetusta järjestetään muutama päivä noin joka toinen kuukausi ja lisäksi on verkko-opiskelua, erilaisia kotitehtäviä kuten kasvien keräilyä ja tutkielmien kirjoittamista, sekä lopuksi vielä seminaarityön valmistelu ja esittäminen. Omalla ajalla tehdään myös yhteensä vähintään 150 tunnin edestä erilaisia hoitoja ja neuvontoja harjoitusasiakkaille.

Kirjoitan tästä koulutuksesta tarkemman kuvauksen vielä eri postaukseen, koska muuten tämä venyy kilometrin pituiseksi! Jos teille herää kysymyksiä niin laittakaa ihmeessä niitä kommenttiboksiin tai vaikka sähköpostilla tulemaan, niin vastaan kaikkeen mahdolliseen. Myös Frantsilassa opiskelleen, luontaishoitoja nyt työkseen tekevän Anna Tuulian haastattelu ilmestyy tänne syyskuun aikana

2018-08-20 055361413244498978503..jpg

Ennen näitä tämän hetkisiä opiskeluita tein tosiaan lähihoitajan töitä yli kymmenen vuoden ajan. Kävin lähihoitajakoulun yhtä aikaa lukion kanssa ja valmistumisesta lähtien olen työskennellyt pääasiassa ikäihmisten parissa. Kun opiskelukipinä viitisen vuotta sitten alkoi taas herätä hain ja pääsin sairaanhoitajakouluun, mutta noin puoleen väliin opintoja raahustettuani keskeytin ne todeten, ettei sairaalamaailma todellakaan ole minun juttuni.

Musta tuntui sairaanhoitajakoulussa oikeastaan alusta asti siltä, että olen tullut ihan väärään paikkaan, mutta vetkuttelin keskeyttämispäätöksen kanssa koska pelkäsin muiden mielipiteitä. Ajatteleeko kaikki, että oon ihan luuseri? Miten järkevä perustelu on, että ”tää ei vaan tee mua onnelliseksi”? Toi opintojen kesken jättäminen oli mulle tosi iso asia ja oon erittäin onnellinen, että annoin itselleni lopulta siihen luvan. Oli todella silmiä avaavaa oppia, että luovuttamisen ei tarvitse tarkoittaa epäonnistumista. 

Puulta maistuneiden sairaanhoitajaopintojen keskeyttäminen johti siihen, että juuri nyt opiskelen asioita, joita kohtaan koen palavaa kiinnostusta ja joiden kanssa on vaikea edes erottaa opiskelua ja huveja. Uutta alaa opiskelemaan lähtemisen ja varsinkin vakiduunista opintovapaalle hyppäämisen myötä ihmisten kummastelu mun toimia kohtaan on toki vain lisääntynyt, mutta niin on oma onnellisuuskin. Ja nykyään on itsestään selvää, että oma onni on muiden mielipiteitä tärkeämpää.

2018-08-20 054302513362769109828..jpg

Tituleeraan itseäni tällä hetkellä nimenomaan luontaishoitajaopiskelijaksi, vaikka samaan aikaanhan minä suoritan myös ”ihan tavallisessa amiksessa” luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa, eli valmistun luonnonvaratuottajaksi. Nämäkin opinnot toteutetaan monimuoto-opiskeluna, eli koululla ei tarvitse rampata joka päivä, vaan lähiopetusta on viikko tai kaksi kuukaudessa. Luontaishoitajaopinnot Frantsilassa ei oikeuta opintotukeen, mutta luonnonvaratuottajaksi opiskelemiseen hain ja sain palkansaajille tarkoitettua aikuiskoulutustukea. Sen turvin (+opintolainaa ottamalla) pystyin sitten jäämään tätä vapaavuottani viettämään.

Mun täytyy myöntää, ettei toi luonnonvaratuottajaksi opiskelu ole mulle ihan niin tärkeää kuin nää luontaishoitohommelit. Molemmat koulutukset kuitenkin tukevat toisiaan todella hyvin ja niiden aiheet nivoutuvat monilta paikoin yhteen: Kummassakin opiskellaan esimerkiksi kauppayrttien tunnistamista ja keräämistä, opetellaan hyvinvointituotteiden valmistamista sekä pohditaan yrittäjyyden saloja. Luonnonvaratuottajan opintoihin sisältyy lisäksi tosi paljon luonnontuntemusta ja luonnossa liikkumista eli asioita, joista olen tykännyt ihan pienoisesta asti.

Näiden kahden isomman opintokokonaisuuden lisäksi olen mukana Henriette Kressin järjestämissä yrttiterapian etäopinnoissa, mutta täytyy myöntää, että niiden tehtävät ovat hitusen rästissä – onneksi opintovapaalla ehtii taas aikatauluun kiinni! Tästäkin kirjoitan myöhemmin lisää, jahka olen saanut palautettua raportin ensimmäisistä kotitehtävistäni.

Löytyykös ruudun toiselta puolelta saman alan tyyppejä tai luonto/luontaishoitoalaan liittyvää opiskelua harkitsevia? Varoitan teitä, että tämä on tosi koukuttavaa hommaa! Mielenkiintoisia koulutuksia löytyy ihan uskomattoman paljon –  ja seuraavassa postauksessa kerronkin teille omista jatkokoulutushaaveistani.