Jälleen näpytän läppäriäni bussissa; nyt ollaan siis matkalla kohti kotia aurinkoisessa Lapissa vietetyn viikon jälkeen. Pakkasin totta kai kotona matkalaukkuni täyteen erilaisia öljyjä ja balsameita, ja maanantai-iltana pidinkin matkaseurueelleni niistä melkein kahden tunnin esitelmän. Oli ihanaa puhua lempiasioistaan kiinnostuneelle kuulijakunnalle! Meitä kokoontui hotellin takkatilaan yli kolmekymmentä ja mua kieltämättä etukäteen hiukan jännitti, että tulevatko eläkeikäiset reissutoverit kuuntelemaan vain velvollisuudentunnosta ja pitkästyvät kuoliaaksi. Hyviä kysymyksiä ja kiinnostuneita kommentteja kuitenkin riitti vaikka kuinka ja vielä seuraavana päivänäkin tultiin kiittelemään, että puheeni oli ollut sujuvaa ja asiani mielenkiintoista.

Tilaisuuden lopuksi eräs rouva kysyi, millaista työtä tahtoisin alkaa tekemään luontaishoitajaksi valmistuttuani. Tätä asiaa oonkin kieltämättä pyöritellyt päässäni viime aikoina todella paljon, sillä opintovapaan jälkeen olisi mahtavaa alkaa tehdä jotain uutta työtä ainakin sivutoimisesti, vaikka lähihoitajan hommiakin joutuisi ainakin osa-aikaisesti jatkamaan.

Lähdin opiskelemaan Frantsilaan sillä mielellä, että haluaisin perustaa oman luontaishoitolan. Olemme tehneet fyto-opintoihin liittyen todella paljon erilaisia hoitoharjoituksia: esimerkiksi kokeilleet shiatsua ja moksausta, tutustuneet yrttinyyttihoitoon ja turvesaunaan, sekä kuivakuppaukseen ja hunajalla tehtävään selluliittihoitoon. Ja minä olen siinä samalla todennut, että ei. Ei minusta tule varsinaista hoitajaa enää.

Erilaisiin hoitomuotoihin tutustuminen itse tekemisen kautta on kuitenkin ollut todella tehokas tapa oppia! On ihan eri asia lukea akupistepainelusta, korvakynttilähoidosta tai rentouttavasta aromahieronnasta kuin itse sekä tehdä että vastaanottaa niitä. Nyt tiedän, mihin vaivoihin kannattaa suositella minkäkinlaista hoitoa, vaikken itse hoitolaa aiokaan perustaa.

Fyysistä hoitotyötä enemmän minua kiinnostaakin neuvonta, opettaminen, kirjoittaminen ja tutkiminen, sekä luontaistuotteiden kehittäminen ja myynti. Haluan pitää kursseja yrteistä ja aromaterapiasta, viedä ihmisiä keruuretkille sekä neuvoa miten terveyttä hoidetaan ja sairauksia ennaltaehkäistään luonnon avulla. Haluan myös edistää nimenomaan turvallista ja järkevää luontaistuotteiden käyttöä. Ei ole mitään itua syödä päivästä toiseen kaikkia mahdollisia superfoodeja ja muita valmisteita, vaan jokaiselle löytyy ne yksilöllisesti sopivat ja tarpeelliset jutut. Tuoteneuvonnan lisäksi tykkään ohjata myös itsehoitomenetelmiä ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita, kuten mindfulnessia ja hengitysharjoituksia. Eli asioita, joista oon itse saanut hurjan paljon apua esimerkiksi ahdistuneisuuden hoidossa.

Meidän koulutukseen kuuluu tosiaan 150 tuntia omalla ajalla tehtäviä harjoitushoitoja sekä -neuvontoja, ja oonkin painottanut omat harjoitukseni nimenomaan tuohon neuvontapuoleen. Mulle on tosi tärkeää opiskella asioita laaja-alaisesti ja monipuolisesti eikä uskoa sokeasti vain yhtä opettajaa tai koulukuntaa. En myöskään halua väkisin eriyttää koulu- ja luonnonlääketieteiden oppeja, vaan soveltaa niitä tukemaan yhdessä toisiaan mahdollisimman hyvin. Onkin tullut ihan super hyvä mieli, kun oon pystynyt soveltamaan asiakkaiden henkilökohtaisessa neuvonnassa sekä ayurvedaa että yrtti- ja aromaterapiaa ja syventymään heidän vointiinsa ja ongelmiinsa monella tasolla. Kaikkein tärkeintä on muistaa yksilöllisyys eikä tuputtaa samoja ohjeita kaikille ilman huolellista taustatietoihin perehtymistä. Ja muutamankin kerran mulle on sanottu, että luet mua kuin avointa kirjaa. 

2018-08-13 038861258883958790544..jpg

Minusta tuntuu aivan valloittavalta ajatella, että jos ei tahdo, ei nykyään ole enää pakko mahduttaa itseään jonkun yhden ammattinimikkeen alle ja pysyä sitten lestissään eläkkeelle asti. Kenties minusta voisikin tulla vaikka ayurvedakonsultti-yrttineuvoja-bloggaaja-aromaterapeutti-kirjailija-rohtokehittelijä-metsäretkiopas!

Unelmaduunitilanteen saavuttaminen vaatii paljon, mutta pitää unelmoida isosti. Tärkeintä mulle olisi vapaus: Se, että töitä voisi joskus tehdä vaikka maalla, ilta-auringossa mökin terassilla teetä hörppien kuten ylemmässä kuvassa. Joskus työ voisi viedä matkoille erilaisiin paikkoihin vetämään kursseja ja koulutuksia. Olisi henkilökohtaisen neuvonnan tekemistä ja suuremmille ryhmille luennointia. Tuotteiden tutkimista, testaamista ja suosittelua. Lukemista, kirjoittamista ja puhumista. En halua yhteen paikkaan kiinnittynyttä työtä enkä kyllä havittele erityisen suurta palkkaakaan – kunhan vain tulisi toimeen ja saisi tehdä sitä mitä rakastaa.