Aloin opiskella lähihoitajaksi heti peruskoulusta päästyäni ja valmistumisesta lähtien kalenterini on ollut vuorotyön silpoma. Nyt kokonaisuudessaan vuoden pituista opintovapaata on takana neljä kuukautta, ja ensimmäistä kertaa elämässäni viikonloput tuntuvat viikonlopuilta ja maanantait maanantailta. Tapaamisia on voinut sopia huomiseksi tai täksi viikonlopuksi sen sijaan, että etsitään kalenterista kuukausien päästä jotain sopivaa hetkeä. Tuosta vain mieleen juolahtaneen mökkireissun suunnitteleminen ystävän kanssa tuntuu suorastaan hykerryttävältä, kun oiva ajankohta paljuilulle ja saunomiselle löytyykin heti, eikä hamasta tulevaisuudesta.

Menoista huolimatta olen päättänyt pitää kalenterin sisällön (entiseen verraten) hillittynä ja ottaa itselleni usein myös lepopäiviä, joina saan haahuilla aamusta iltaan kotona pukematta päivävaatteita, tehden tärkeitä listoja kauniisiin vihkoihin, juoden teetä sekä närsien joulusuklaita lojumisen ohessa. Yritän myös aktiivisesti opetella olemaan tuntematta huonoa omaatuntoa laiskoista päivistä, sillä tiedän tarvitsevani niitä pysyäkseni voimissani varsinkin päivänvalon ollessa vähissä. En usko, että elämässä enää ainakaan ennen eläkeikää tulee tällaista leppoisaa vaihetta uudelleen, joten nyt pitää todellakin nauttia.

img_20181208_122430_16958584336526345523.jpg

Toisaalta, jos ei ole töissä silloin kun muut nukkuvat tai juhlivat, jää myös ilman yö- ja pyhälisiä. Kaikki yksityisesti suoritettavat koulutukset ovat todella kalliita eivätkä kuulu opintotuen piiriin, mutta koska suoritan näiden luontaishoitoihin liittyvien juttujen lisäksi myös `virallisia´luontoalan ammattiopintoja Osaralla, olen oikeutettu palkansaajan aikuiskoulutustukeen.

Kriteereinä tuolle tuelle on voimassaoleva, minimissään vuoden kestänyt työsuhde sekä vähintään kahdeksan vuotta työssäoloa. Tukikuukausien määrää on hallituksen toimesta vähennetty yhdeksästätoista viiteentoista enkä yhtään ihmettelisi vaikka niitä vähennettäisiin jatkossakin, joten jos opiskelu kiinnostaa ja kriteerit täyttyvät, niin tähän mahdollisuuteen kannattaa kyllä tarttua mahdollisimman pian. Tukikuukaudet voi käyttää kaikki putkeen tai vähintään kahden kuukauden pituisissa osissa.

Tuen määrä on riipuvainen edellisen vuoden tuloista ja ainakin minulle tämä laskuri antoi ihan paikkansa pitävän tiedon. Tuen lisäksi on mahdollisuus nostaa opintolainaa 650 euroa kuukaudessa sekä tehdä töitä 250 euron edestä. Töissä ollessani yö- ja pyhälisät riittivät kattamaan luontaishoitajaksi opiskeluun liittyvät kurssimaksut, mutta nyt vapaalla ollessa rahoitan ne opintolainalla.

2018-12-16 048166162883576912515..jpg

Jos voittaisin lotossa, alkaisin opiskella myös ayurvedaa, kiinalaista lääketiedettä ja homeopatiaa, sekä matkaisin jonnekin ulkomaille ihmettelemään, miten paljon pidemmälle edistynyttä luontaisterapioiden hyödyntäminen on muualla kuin täällä kotoisessa takapajulassamme. Nyt keskityn kuitenkin `vain´ luontaishoitajakoulutuksen läpikäymiseen (valmistua pitäisi ensi kesänä) sekä aromaterapian lisäopintoihin.

Vapautta on edessä vielä yhdeksän kuukautta, mutta tottakai mulla on tulevaisuudensuunnitelmien rakentelu jo vauhdissa. Ajatuksissa olisi jonkinlainen oman yritystoiminnan käynnistäminen. Aluksi sivutoimisesti, palaten vakityöhön tekemään puolikasta työaikaa talouden turvaamiseksi, mutta tavoitteena työllistää itse itseni luontaishoitojen pariin lopulta ihan täysipäiväisesti. Lähihoitajan taustalla tällaisen kokeileminen on melko turvallistakin, koska vuodet keikkatyöntekijänä ovat todistaneet sen, että sijaiskysyntää hyvälle tekijälle riittää, eli jotain töitä on aina saatavilla. Mun luonteenlaadulle ei sovi olla kovin kauaan paikallaan vaan kaipaan vaihtelua, joten luennoista, luontaistuotteiden myyntityöstä, kirjoittamisesta ja neuvonnasta koostuva työpalapeli olisi ihan unelmaa.

Minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia ja -haaveita teiltä löytyy? Omien unelmien ääneen sanominen ja julki kirjoittaminen on aika jännittävää, mutta uskon sen olevan myös hyödyllistä. Mun mielestä on aivan ihanaa, ettei elämän tarvitse noudattaa valmiiksi mietittyä kaavaa vaan suunnitelmia voi aina muuttaa – muutummehan jatkuvasti itsekin.

Muista Tuulenpolku myös Facebookissa & Instagramissa!

etusivulle